Isojen kimppuun uusin eväin

KooKoo tuskin olisi voinut toivoa seuralle parempaa 50-vuotislahjaa kuin mitä se sai, liigalisenssin Suomen seuratuimpaan ammattilaissarjaan, jääkiekon SM-liigaan kaudelle 2015-2016.
– Onhan tämä onnekas yhteensattuma, että seura palaa juhlavuotenaan liigakartalle, sanoo seuran toimitusjohtaja Sakari Välimaa.
Samalla A-nuorille aukeaa tie omaan liigaansa, mitä Välimaa pitää hienona saavutuksena seuran tulevaisuutta ajatellen.
– Enää ei lahjakkaiden nuorten tarvitse livistää Kouvolasta Lahteen ja Lappeenrantaan pelaamaan, kun kaupungissa on omakin A-nuorten liigajoukkue.
KooKoo Hockeylle liiganousu tietää liikevaihdon pomppaamista uusiin lukemiin. Tulevalle kaudelle lähdetään 3,5 miljoonan euron liikevaihto mielessä, josta pelaajabudjetin osuudeksi arvioidaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Lisäksi KooKoo Hockey Oy käynnistää suunnatun osakeannin. Seuran taloudellinen tilanne näyttää hyvältä, sillä taustalla on neljä positiivista tilikautta ja viiden menossa.
Ottelun katsojatavoite on 3500 silmäparia per peli.
– Kasvu on maltillinen, ja sen myötä koko kauden katsojamäärä nousee kaudella 15 000, mikäli tavoite toteutuu.
Liiganousun myötä seuran työntekijämäärä on 40 vakituista ja 10 osa-aikaista. Lisäksi otteluissa tarvitaan noin 70 avustajaa, kuten järjestysmiehiä, joita on oltava liigaotteluissa Mestisotteluita enemmän.
Välimaa uskoo liiganousun työllistävän myös paikallisia yrityksiä, joilta KooKoo tekee hankintoja.

KooKoo Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Oinonen sanoo, että liiganousu on kova juttu. Seura on vahvasti kymenlaaksolainen ja sillä on isoin halli Kaakonkulmalla.
– Tässä on takana kahdeksan vuotta työtä.
– Vaikka olemme Mestiksessä iso seura, niin liigassa olemme lilliputtiseura. Yksi tarina on takana ja seuraava alkamassa.
Liiganousu näkyy jäähallin seinien sisällä muuallakin kuin kaukalossa. Suunnitelmissa on aloittaa aitioiden ja ravintolaparven remontit sekä uuden seisomakatsomon rakentaminen toiseen katsomopäätyyn. Tavoitteena on ottelutapahtuman ja sen viihdearvon kehittäminen. Myös seuran visuaalinen ilme uudistuu, joskin seurajohto vakuuttaa, että mustapunaisesta väristä ei luovuta.
– Logo on pyhä asia, sitä ei sorkita! Välimaa vakuuttaa.
Seuran johdon tärkein tehtävä on liigajoukkueen rakentaminen, mutta uusien sopimusten tai vanhojen jatkon suhteen seurajohto on kovin vaitonaista.
– Olemme aina toimineet niin, että emme huutele sopimuksista heti kun ne ovat syntyneet, vaan vasta sitten, kun kerralla on enemmän kerrottavaa, Välimaa sanoo.
– Haluamme antaa pelaajille rauhan keskittyä tähän kauteen. Meillä on tälle kaudelle liiganoususta huolimatta sama fokus kuin aiemminkin, mestaruuden uusiminen.
– Niin kauan kuin pelataan Mestiksessä, ei tulla uusien sopimusuutisten kanssa ulos.

Urheilutoimenjohtaja Jarno Kultanen sanoo, että seura on yrittänyt löytää jo aiemmiksi kausiksi pelaajia, joilla on potentiaalia pärjätä liigassa.
– Nimillä ei tässä vaiheessa spekuloida, sillä viimeinen kausi Mestiksessä on tärkeä. Haluamme olla runkosarjan ykkösiä.
Liiganousu tuntuu seuran fanien kukkarossa jonkin verran, sillä pääsylippujen hinnat nousevat. Ne tosin olisivat saattaneet nousta ilman liiganousuakin, sillä lippujen hintoja ei ole korotettu kolmeen kauteen.
SaiPan ja Pelicansin otteluihin peruslipun hinta nousee kaksi euroa, muissa otteluissa neljä euroa. Parhaan katsomon kausikortin hinta nousee 470 eurosta enimmillään 595 euroon ja peruskatsomon kausikortin hinta 380 eurosta 475 euroon. Lasten liput maksavat 8 euroa ja uuden seisomakatsomon liput 14 euroa. Hyvissä ajoin kausikorttinsa ostavat saavat mainituista hinnoista alennusta.
– Hintakorotus on maltillinen, sillä haluamme täyttää jäähallin. KooKoolla on äänekäs faniorganisaatio ja haluamme nähdä otteluissa mustaoranssin katsomon.

Marjo Latvanen

Kouvolassa oma citykettu

Kouvola on saanut oman cityketun. Varsin kesy ja terveen oloinen repolainen käveli rauhallisin elkein Vaasan myllyn tehtaanmyymälän paikoitusalueella viime torstaina neljältä iltapäivällä.
Kettu tuli autoilijaa vastaan kuin ihmisrakas koira. Molemmat seisahtuivat hetkeksi ja katselivat toisiaan silmiin muutaman metrin etäisyydeltä. Hetken kuluttua kettu muuttui välinpitämättömäksi ja päätti lähteä muille maille. Se jatkoi hitaasti päiväkävelyään Katajaharjun teollisuusalueen maastossa ja katosi pusikkoon.
– Tällainen kesyn oloisen ketun kohtaaminen ei ole mitenkään harvinaista. Itsekin olen kokenut vastaavanlaisen tilanteen, jossa kettu käveli tiellä ja pysähdyin aivan sen viereen. Avasin ikkunan ja sanoin sille, että ”mitäs kettu”, eikä se ollut moksiskaan. Terve kettu ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta ei niitä kannata ryhtyä ruokkimaan eikä kesyttämään, kertoo Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas.
Hän arvelee, että leipomon läheisyyteen ketun on saattanut houkutella leipomosta ilmaan tulvineet herkulliset tuoksut.
Riskit ketuissa liittyvät raivotautiin ja kettusyyhyyn eli kapiin. Raivotautia ei Suomessa ole kuitenkaan havaittu 80-luvun lopun jälkeen.
Kettusyyhy sen sijaan voi levitä koiriin. Kapisen ketun tunnistaa heikkokuntoisesta turkista, josta karvat ovat lähteneet osin tai kokonaan.
– Kesyyntyneet ketut voivat olla pitkäänkin pihapiirissä, mutta jos ne eivät saa ravintoa, ne luonnollisesti lähtevät muihin maisemiin, Kiukas kertoo.
Kettu voi olla muiden villieläinten tapaan vihainen ihmiselle silloin, kun se kokee olevansa uhattuna.
– Muuten ketut ovat varsin harmittomia villieläimiä, Erkki Kiukas sanoo.

Hannu Helineva

Kasvot kertovat tarinoita

VARTIN KYSYMYKSET  taiteilija Johanna Ryönänkoskelle.

Mistä kertoo Taidetupa PikkuSelman galleriassa oleva taidenäyttely Kertomus?
– Näyttelyn nimi tulee siitä, että kasvot ovat tehokas tapa tunteiden välittämiseen. Sain idean kasvokuvia esittelevään taidenäyttelyyn viime kesänä, kun tuntui, että joka paikasta tulee paljon sotauutisia. Nämä uutiset vaikuttivat minuun suuresti ja päätin keskittyä näyttelyssä poikkeustilan kasvoihin. En kuitenkaan kuvaa pelkästään kasvoja, vaan näyttely jakautuu kahtia. Toisessa osassa näyttelytilaa on esillä eri tyyppisiä töitä.

Et maalaa perinteisiä muotokuvia, vaan etsit malleistasi tunteita. Kuinka hyvin tunnet mallisi?
– Tässä näyttelyssä on vain yksi taulu, johon olen maalannut ihmisen, jota en tunne. Kaikissa muissa töissä kohteet ovat minulle tuttuja entuudestaan, kuten äitini, joka on istunut mallinani useasti. Syöpää sairastava ystävättäreni arvasi, että haluaisin tehdä hänestä muotokuvan ja hän tarjoutui malliksi itse. Vietin kesälomaa Keuruulla, jolloin ystäväni Tapani joutui malliksi muutamaan työhön. Näyttelyssä voi etsiä, kuinka monessa taulussa hän on. Näyttelyssä on myös maalaus isästäni, joka sairastaa dementiaa. On totta, että maalaan paljon mieluummin tuttuja ihmisiä. Mutta silti malleiltani vaaditaan näyttelijän lahjoja!

Etkä aina istuta malleja tuolilla, vai mitä?
– Mallina toimiminen ei ole pelkästään tuolilla istumista. Kun suunnittelin erästä taulua, vaadin malleja juoksemaan ulkona edes takaisin. Aika lailla turkkalainen metodi, siis! Tein malleistani luonnoksia, otin valokuvia, ja lopputulos on yhdistelmä tuosta materiaalista.

Miten usein tuot töitäsi esille?
– Olen pitänyt omia näyttelyitä harvakseltaan. Edellisestä yksityisnäyttelystä on viisi vuotta, mutta taiteilijan elämässä se on lyhyt aika. Halusin tänne, koska tila on tullut minulle tutuksi yhteisnäyttelystä.

Missä työskentelet?
- Jaan 30 neliön työhuoneen Helsingissä Roihupellossa toisen taiteilijan kanssa. Olen kokenut kollegan läsnäolon innoittavaksi, vaikka teemme omia töitämme. Kun kaksi taiteilijaa tekee töitä samoissa tiloissa, tekemisen meininki tarttuu. Yksin työskentely voi olla ajoittain hirvittävän raskasta. Kun on kaksin, energia tarttuu.

Olet maalannut erääseen tauluun itkeviä naisia. Mikä on tarina naisten taustalla?
– Itkijänaisten inspiraationa voisivat olla esimerkiksi venäläiset sotilaiden äidit. Taulun mallit ovat kuitenkin suomalaisia. He ovat naapureitani 50-lukulaisesta lähiöstä Helsingistä. En pyytänyt heitä suoraan malleiksi, vaan laitoin huhun kiertämään. Näin he ehtivät pohtia asiaa jo valmiiksi, kun lopulta kysyin heitä mukaan! Kaikki joita pyysin, tulivat malleiksi. He eivät muuten ole vielä itse nähneet valmista työtä.

Mitä sinulla on suunnitelmissa seuraavaksi?
– Minua kiinnostaa kauneuden olemus. Olen miettinyt tätä aihetta vuosia. Haluaisin tehdä jotain tähän aiheeseen liittyvää. Haluaisin keventää mieltä.

Marjo Latvanen

Viikon lukijakuva

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.